Lisätty: 27.7.2010
Työttömyyden kasvu taittumassa
- tilanne haasteellisin Varsinais-Suomessa
Työttömyys kääntyi laskuun suuressa osassa maata
Muutokset talouden suhdanteissa heijastuvat viiveellä työvoiman kysynnän muutoksina.
Työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä on vähentynyt – ja työttömien määrä kasvanut - yhtäjaksoisesti lähes puolitoista vuotta. Viime kuukausina työvoimatutkimuksen mukaan näyttää tapahtuneen lievä käänne työvoiman kysynnässä. Työvoiman kysynnän lievästä elpymisestä kielii myös uusien avointen työpaikkojen määrän käänne kasvuun kevätkautena. Kasvualoja ovat olleet pääosin rakentaminen ja teollisuus. Valitettavasti viimeisten 12 kk aikana työllisten määrä on vähentynyt Varsinais-Suomessa voimakkaammin kuin muualla.
Työttömien määrän kasvu saavutti tämän taantuman aikaisen huippunsa syksyllä
2009 eli noin vuosi suhdannekäänteen jälkeen. Tämä kyseenalainen huippukohta ajoittui samoin kaikissa maakunnissa. Talven ja kevään aikana työttömyyden kasvuvauhti on hidastunut niin että (maantieteellisesti) suurimmassa osassa maata työttömyys on kääntynyt laskuun ja nyt myös koko maassa. Kuitenkin Suomen luonaisessa
kasvukolmiossa – Uusimaa, Häme, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi – työttömänä oli kesäkuun lopussa suurempi joukko työikäisiä kuin vuotta aiemmin. Nämä maakunnat olivat myös niitä, joita taantuma puraisi ensimmäisenä – tosin poikkeuksen tästä muodostaa Uusimaa, jossa suhdannekäänne näkyi viimeisten joukossa.
Nuorten työttömyys kääntymässä laskuun – pitkäaikaistyöttömyys nousussa
Nuorten työttömyyden kasvutahti alkoi hidastua samoihin aikoihin kuin koko
työttömyydenkin kohdalla tapahtui. Nuorten työttömyyden kehitystrendi muistuttaa vahvasti - yllä mainittua - koko työttömyyden trendiä. Kesäkuun lopussa oli Varsinais-Suomessa Turun seutua lukuun ottamatta nuoria vähemmän työttömänä kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaiden työttömyyden kasvu on myös selvästi hidastumassa.
Valitettavasti pitkäaikaistyöttömien (ts. yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleiden) määrä kasvaa kiihtyen koko maassa. Pääosin pitkäaikaistyöttömyyden kasvu johtuu pitkään jatkuneesta heikosta työvoiman kysynnästä.
Työllisyystilanteen muutos selvästi haasteellisin Varsinais-Suomessa
Yhteinen piirre mainituissa työttömyyden kehitystrendeissä on Varsinais-Suomen asema valtakunnallisessa vertailussa. Suhdannekäänne syksyllä 2008 heijastui ensimmäisenä Varsinais-Suomessa työllisyydessä ja pääsy työttömyyden alenemisuralle näyttää tapahtuvan alueella viimeisenä koko maassa. Näin on tapahtunut myös lomautusten 2/2
kohdalla. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että lähikuukausina työttömyysaste tulee Varsinais-Suomessa ylittämään koko maan työttömyysasteen. Näin ei ole tapahtunut 1970-luvun öljykriisiä seuranneiden vuosien jälkeen. Työttömyysasteen eräänlaisen vastinparin1 eli työllisyysasteen kehitys on myös ollut huolestuttavaa. Vuoden takaiseen verrattuna työllisyysaste on Varsinais-Suomessa vähentynyt yli kolmella prosenttiyksilöllä. Toukokuussa työllisyysaste oli 68,0 % kun koko maassa se oli 68,6 % (laskua vastaavasti 0,7 %). Näin työllisyysaste oli Varsinais-Suomessa alempi kuin koko maassa ensi kertaa sitten 1980-luvun.
Kuten koko maassa myös Varsinais-Suomessa suhdannekehitys voi ajoittua alueiden kesken eri tavoin. Varsinais-Suomessa taantuma heijastui tällä kertaa viimeiseksi Turun seudulla, mutta vastaavasti huonompi jakso uhkaa venyä pitemmäksi kuin alueen muissa seutukunnissa – ja muissa maakuntien keskuskaupungeissa.
