Lisätty: 5.2.2010
Poliisihallitus
- Rattijuopumusraja pitäisi laskea nykyisestä 0,5 promillesta 0,2:een.
Vesiliikenteessä 0,5:n promilleraja olisi sopivampi nykyisen 1,0 promillen sijaan.
Ratti- ja ruorijuopumus on vakava liikenteen turvallisuusongelma.
Rattijuoppo on osallisena noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa. Nopean vesijetin tai muskeliveneen kuljettaminen yhden promillen humalassa on selkeä riski.
Rattijuoppojen suhteellinen osuus liikenneonnettomuuksien aiheuttajana on kasvanut samalla kun onnettomuuksien määrä on muutoin laskenut.
Tieliikenteessä noin joka 700:s kuljettaja ylittää nykyisen rajan. Joka 150:s ajaa 0,1 - 0,49 promillen humalassa. Vesiliikennejuopumuksesta epäiltyjen osuus on ollut viimeisen viiden vuoden aikana noin kaksi prosenttia.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla.
- Suomessa puhallutetaan kansainvälisesti vertailtuna eniten ajoneuvojen kuljettajia suhteessa ajokortillisiin henkilöihin, vuosittain lähes kaksi miljoonaa kuljettajaa. Siitä huolimatta tällä ei saada aikaan riittävää ennalta estävää vaikutusta. Puuttumiskynnystä pitäisikin laskea.
Esimerkiksi yli 0,2 promillen, mutta alle 0,5 promillen tapauksissa uutena keinona voisi olla ajon välitön keskeyttäminen ja paikan päällä hoidettava sakkomenettely, Paatero sanoo.
- Promillerajan laskemista puoltaa moni seikka, mutta ennen päätöksen tekemistä, monia asioita täytyy tarkkaan miettiä ja ottaa huomioon.
Rattijuopumusrajan alentaminen edellyttää muun muassa siirrettävien tarkkuusalkometrien ja ajoneuvotietokoneiden hankkimista poliisiautoihin. Myös poliisin resurssikysymykset tulee ottaa huomioon. Jotta rattijuopumukset eivät kohtuuttomasti kuormittaisi poliisia, syyttäjiä ja tuomioistuinlaitosta, rattijuopumusten seuraamusprosessia tulee myös yksinkertaistaa, Paatero toteaa.
Onnettomuusriski kasvaa veren alkoholipitoisuuden noustessa
Ruotsissa ja Norjassa on alemmasta promillerajasta saatu myönteisiä kokemuksia. Ruotsissa raja laskettiin 0,2:een vuonna 1990 ja Norjassa vuonna 2001. Norjan poliisin mukaan rattijuoppojen määrä väheni yhdessä promillerajan laskemisen kanssa. Alkoholin kulutuksen kasvu ei ole myöskään näkynyt Norjassa rattijuoppojen määrän lisääntymisenä.
- 0,2 promilleen siirtymisen myötä Suomella, Ruotsilla, Virolla ja Norjalla olisi sama rattijuopumuksen alaraja. Liikuttaessa autolla valtakunnan rajan yli, kuljettajilla ei olisi epäselvyyttä siitä, mikä on sallitun ja kielletyn raja tarttuessaan auton rattiin. Venäjällä rattijuopumuksen alaraja on tosin 0,3 promillea, Paatero pohtii.
Alhainenkin veren alkoholimäärä yhdessä muiden riskitekijöiden kuten esimerkiksi väsymyksen, kiihtyneen mielentilan, ylinopeuden, turvavyöttömyyden, matkapuhelimeen puhumisen kanssa lisää riskiä joutua onnettomuuteen. Näistä yhdenkin riskitekijän poistaminen voi estää kolarin. Alempi promilleraja tukisi liikenteen täysraittiuden tavoitetta.
Keskimääräistä suurempi riski joutua onnettomuuteen on nuorilla ja iäkkäillä, ruuhkaliikenteessä ajavilla sekä harvoin juovilla. Väsyneellä kuljettajalla pienikin alkoholimäärä sekä alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö heikentävät kuljettajan suoriutumiskykyä enemmän kuin pelkkä vähäinen alkoholin määrä.
- Huumeiden käyttö ja laillisten lääkkeiden liikakäyttö ovat osa rattijuopumusongelmaa. Suomen nollatoleranssi huumeiden osalta liikenteessä antaa poliisille hyvät mahdollisuudet rattijuopumusvalvontaan. Laillisesti käytössä olevien lääkkeiden liikakäyttö voi olla ongelma, johon ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota, Paatero kertoo.
Promillerajan alentaminen vähentäisi erityisesti nuorten kuljettajien liikenneonnettomuuksia
Promillerajan laskeminen alentaisi arvioiden mukaan erityisesti nuorten kuljettajien liikenne-onnettomuuksia. Samalla se vähentäisi alkoholia vähän nauttineiden eli 0,2–0,5 promillen humalatilassa ajavien kuljettajien osuutta liikenteessä. Törkeisiin rattijuopumuksiin ja voimakkaassa humalatilassa ajettuihin onnettomuuksiin promillerajan laskulla ei juurikaan voida vaikuttaa.
Poliisi on avannut ratti- ja ruorijuopumusrajan laskemista koskevan keskustelun Facebook-profiilissaan. Profiili löytyy Facebookista nimellä Suomen poliisi.
