Lisätty: 19.8.2011

Historiallisesti merkittävästä Uudenkaupungin rauhasta muistuttava soututapahtuma säväyttää taas venetsialaisen illan viettoa Kaupunginlahdella lauantaina 27.8.

Illan hämärtyessä klo 21.30 valaistut veneet soutavat Sorvakon sillan pieleen ja vihollismaiden edustajat julistavat rauhansopimuksen venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi. Historialliset asut ja perämiesten vieraskieliset soutukomennot 6-miehisille venekunnille luovat kuvaa Uudenkaupungin huippuhetkestä Euroopan politiikan polttopisteenä.

Uusikaupunkihan on Euroopan laajuisesti tunnettu yhdestä asiasta ja sen myötä se on Suomen tunnetuimpia paikkoja ulkomailla. Kysymys on tietysti Uudenkaupungin rauhasta 30.8.1721, jolloin parikymmentä vuotta kestäneen suuren Pohjan sodan ja paljon kärsimyksiä aiheuttaneen isonvihan päätteeksi Venäjä ja Ruotsi solmivat rauhan Uudenkaupungin neuvottelujen tuloksena. Se merkitsi Ruotsin suurvaltakauden päätöstä ja Venäjän mahdin alkua. Uudessakaupungissa Ruotsin ja Venäjän välinen raja vedettiin suunnilleen nykyisen Suomen ja Venäjän rajan paikalle.

Rauhansopimus allekirjoitettiin elokuun 30. päivänä, ja sitä on tullut tavaksi muistaa samaan aikaan osuvien venetsialaisten yhteydessä. Eurooppalaisen perinteen mukaanhan kesän päättymisen juhlaa vietetään elokuun viimeisenä lauantaina, hämärtyvässä illassa nautitaan yhä kesän lämmöstä ja poltetaan kaikenlaisia tulia, kynttilöitä ja lyhtyjä joulun ja juhannuksen tavoin. Saaristossa samaa juhlaa kutsutaan muinaistulien yöksi. Vuonna 2001 Uudenkaupungin Lions-klubi järjesti ensimmäisen rauhan soudun, nykyään se soudetaan vain parittomina vuosina, nyt kahdeksannen kerran.

Rauhansoutu alkaa klo 21.30 ja kestää noin puoli tuntia. Kolme valaistuavenettä symboloivat Ruotsia, Venäjää ja Rauhaa, niiden keulassa airuet pitävät maittensa valaistua lippua ja myös veneiden partaat on valaistu maitten värein. Rauhan veneen keulassa on Uudenkaupungin lippu. Airut ja perämies ovat barokkiasuissa ja perämiesten soutukomennot raikuvat kunkin maan kielellä. Ruotsin veneen miehittää Pohjola-Nordenin joukkue ja Venäjän veneen Suomi-Venäjä Seuran miehistö. Rauhan venettä soutaa Vakka-Suomen Reserviupseerikerhon joukkue.

Veneet lähtevät Saunasillan vesillelaskupaikalta ja soutavat Sorvakon sillan luo, missä airuet ja perämiehet nousevat maihin Tervatorille ja fanfaarin jälkeen lukevat venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi keskeisen 4. artiklan rauhansopimuksesta. Siinä määritellään, mitkä alueet ja ihmiset Ruotsi joutuu luovuttamaan Venäjälle. Lopuksi valkoiset ilmapallot nousevat ilmoille kuin kyyhkyset syntyneen rauhan merkiksi.

Soutujärjestyksellä on oma symboliikkansa. Tulomatkalla entisen suurvallan Ruotsin vene komeilee kärjessä, Venäjä kakkosena ja sodan aikana alennustilassa oleva Rauha hännillä. Paluumatkalla rauhansopimuksen suurimpana voittajana on "siunattu rauha", siksi paluumatkalla Rauhan vene on kärjessä, sodan voittaja Venäjä on toisena ja viimeisenä hävinnyt Ruotsi.

Näin Uudessakaupungissa eletään omalla tavalla erästä Euroopan historian käännekohtaa, jonka keskuksena kaupunki tuolloin, 290 vuotta sitten, oli ja joka nosti Uudenkaupungin eurooppalaisen historian merkkipaikaksi. Sitä ei Suomessa yleensä riittävästi muisteta, ei aina edes itse Uudessakaupungissa.