Lisätty: 24.10.2010
Ajan virrassa 45 vuotta on pitkä, mutta samalla lyhyt aika. Maailma ehtii kuitenkin muuttua tässäkin ajassa melkoisen paljon. Tätä muisteltiin lauantaina järjestetyssä Laitilan Sotaveteraanien 45-vuotisjuhlassa.
Kun yhdistys perustetitiin vuonna 1965 eletiiin kylmää sotaa ja Kekkosen aikaa. Nyt ollaan EU-Suomessa. Myös sotaveteraanien arvostus on tuona aikana muuttunut. Joskin paljon on vieläkin tehtävää, kuten juhlassa myös todettiin.
Veteraanijuhla keräsi seurakuntakeskuksen salin täyteen juhlijoita. Ilahduttavan moni veteraanikin oli vielä jaksanut saapua paikalle.
- Laitilan Sotaveteraaneissa on tällä hetkellä 70 jäsentä. Parhamiillaan heitä oli 450. Jäsenistön keski-ikäkin on jo pitkälti yli 80 ja yli yhdeksänkymppisiäkin on jäsenistössä parikymmentä. Vastuu toimnnasta onlkin pikkuhiljaa siirtymässä perinne- ja tukiyhdistykselle, kuten muuallakin, puheenjohtaja Toivo Haarala kertoo. Uskollisuudesta luottamustehtäviä kohtaan kertoo se, että Haarala on Laitilan Sotaveteraanien historiassa vasta kolmas puheenjohtaja. Tehtävää hoiti aluksi Kaarlo K. Luoto, hänen jälkeensä lyhyen aikaa Eero Honkinen ja vuodesta 1996 Haarala.
Onko kakki hyvin?
Tilaisuuden juhlapuheen piti maanviljelysneuvos Eeri Hyrkkö.
Hän muistutti aluksi, omiinkin kokemuksiinsa viitaten, mikä merkitys on yhtenäisen kansan tahdolla puolustaa maataan. Talvisodan lisäksi tämä näkyi mitä konkreettisimmin jatkosodan aikana Tali-Ihantalssa, jossa onnistuttiin turvaamaan maamme itsenäisyys.
- Meillä oli vapaan kansan tahto ja yhdessä selvittiin myös sodan jälkeisistä vaikeista vuosista, Hyrkkö kertoo.
- Mutta onko kakki nyt hyvin, hän kysyy. Veteraanien kohdalla näin ei aina ole ja tehtävää olisi vielä paljon.
Rintamalta palanneista monet kärsivät koko loppuelämänsä henkisistä vaivoista. Niistä ei kuitenkaan saanut puhua, kuten ei rintamakokemuksista yleensäkään. Erityistä huolta Hyrkkö sanoo kantavansa niin sanotuista "ohiammutuista". Niistä jotka kyllä palasivat kotiin rintamalta vammautumatta, mutta joille jäi muita vammoja ehkä syvällekin sieluun.
- Olen itsekin ollut tekemässä lukuisia esityksiä heidän asemansa parantamiseksi, mutta ne eivät ole edenneet. Heitä on muistettu lähinnä itsenäisyyspäivän puheissa. Viimeksi tämä ryhmä taisi sentään saada euron korotuksen rintamalisäänsä. Koko jaossa olevasta potista nämä "ohiammutut", joita veteraaneista on suurin osa, saavat ehkä kolmanneksen. Hyrkkö arvioi.
Toinen seikka josta Hyrkkö sanoo olevansa huolissaan, koskee nykyisten puolustusvoimien uudistamisstrategiaa.
- Kun seuraa nykyisiä suunnitelmia ja uudistuksia maanpuolustuksestamme, tulee väistämättä mieleen1930-luku. Silloinkin suuri joukko oli sitä mieltä että maanpuolustukseen ei kannata panostaa. Onneksi marsalkka Mannerheim sai silloin näiden epäiilijöiden päät käännettyä. Nykyisinkin tarvittaisiin joku uusi Mannerheim kertomassa siitä, mitkä ovat suomalaiset arvot ja miksi niitä kannattaa puolustaa. Me tarvitsemme suomalaisen strategian suomalaisten arvojen puolustamiseksi, Hyrkkö painottaa.
Hän sanoo olevansa huolissaan myös siitä, että nykyisin korostetaan sodankäynnissä tekniikan arvoa ja uskotaan pelkästään siihen.
- Mutta kuten olemme nähneet, ei se ole auttanut Iranissa eikä Afganistanissa, eikä paljoa muuallakaan. Edelleen tarvitaan suomalaista korpisoturia konepistooleineen, Hyrkkö muistuttaa.
Maailmassa tapahtuu hänen mukaan paljon muitakin suuria asioita, joita vanha veteraani ei aina ymmärrä.
- Onko valtion lisäksi myös evankelis-luterilainen kirkkomme jakaantumassa, Hyrkkö ihmettelee.
- Kaikesta huolmatta toivotan Laitilan Sotaveteraaneille mitä parhainta menestystä. Kuluneet 45 vuotta ovat olleet toiminnan vuosia. Vastuu toiiminnan pyörittämisestä on pikkuhiljaa siirtymässä muille, mutta perinne jatkuukoon, hän toivottaa.
Vielä yksi tehtävä
Laitilan seurakunnan tervehdyksen juhlaan tuonut kirkkoherra Kari Aalto muistutti veteraanien yhdestä jäljellä olevasta tehtävästä.
- Teillä on vielä yksi tehtävä suoritettavanne. Niin kauan kuin vain jaksatte, teidän pitää kertoa uusille sukupolville kokemuksistanne. Laitilan veteraanit ovatkin tätä tehneet kiitettävästi tehneet ja vierailleet kouluissa. Ja saaneet viestilleen vastaanottavaisen ja kiinnostuneen kuulijakunnan, Aalto toteaa. Hän kiitti veteraaneja hyvästä yhteistyöstä seurakunnan kanssa.
Laitilan kulttuurisihteeri Jukka Vehmas tarkasteli menneitä 45 vuotta laitilalaisesta näkökulmasta. Alkaen siitä mitä Laitila oli silloin ja mitä se on nyt. Hän mainitsi myös joitakin merkkivuosia Laitilan sotaveteraaninen toiminnan kannalta.
Näitä olivat muun muassa yhdistyksen perustaminen vuonna 1965, siirtyminen Sotaveteraaniliiton alaisuuteen1968, naisjaoston perustaminen 1983 sekä laitilalaisista sotaveteraaneista kertovan matrikkelin julkaiseminen 1999.
- Laitilan yhdistys on myös siitä harvinainen sotaveteraaniyhdistys Suomessa, että yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä sihteeri ovat kaikki sotaveteraaneja, hän huomio.
Laitilan kaupungin tervehdyksen juhlaan tuonut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pauliina Haijanen kiitti hänkin veteraaneja hyvästä yhteistyöstä kaupungin kansa. Hän tarkasteli myös sotavuosia ja sitä uhria jonka Laitilan tuolloin antoi. Pienestä Laitilasta lähti sotaan 1600 miestä, joista 260 ei koskaan palannut.
Veteraanijuhlan viihteestä vastasivat Laitilan veteraanikuoro sekä Peräkamarin pojat Olii Vainion esittäessä runoja paikkakunnan omalla kielellä.
RAUNO LAINE
Kirjoita kommentti
Jotta voit kirjoittaa kommentteja, sinun on kirjauduttava sisään.
Rekisteröidy jos sinulla ei ole tunnusta